Talouden ja palveluiden digitalisointi

21.02.2019

Puhuin viime viikolla Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumin ohessa järjestetyssä Talouden ICT-foorumissa aiheesta Kuntien ja maakuntien talouden ja palveluiden digitalisointi käytännössä. Totesin puheeni loppuosassa, että: "Kuntien digitalisaatiossa ollaan edelleen kokeiluvaiheessa, ei vielä jatkuvien palvelujen vaiheessa, eikä myöskään merkittävien taloudellisten hyötyjen vaiheessa." Korostin, että kuntien digitalisaation haltuunotto vaatii investointeja teknologiaan, osaamiseen, toiminnan muuttamiseen, asiakas- ja työntekijätietojen analysoimiseen ja hyödyntämiseen sekä tiedolla johtamiseen. Näin edeten taloudellisesti merkittävimmät hyödyt alkavat pikku hiljaa konkretisoitua. Nyt on jo nähtävissä asiakas- ja työntekijäkokemuksen parantumista, mikä on taloudellisten tekijöiden rinnalla yksi digitalisaation suurimpia mahdollisuuksia.

Kuntatalouden digitalisointia lähestyin puheessani kahdesta suunnasta. Ensinnäkin koin, että nykyaikainen taloushallinto pitää jo sisällään älykkäitä tietojärjestelmiä ja tehokkaita prosesseja. Toiseksi toin esiin, että digitalisoinnin kautta saavutetuissa taloudellisissa hyödyissä on vielä tekemistä. Valtiovarainministeriö toteutti vuoden 2017 alussa kuntien digitalisaation ja digikokeilujen säästö- ja tuottavuusselvityksen, jonka mukaan kuntapalvelujen digitalisoinnissa on merkittävä säästöpotentiaali. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen totesi samassa yhteydessä, että digitalisaatiopotentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin kuntien tiivistä yhteistyötä.

Aamulehti kirjoitti 22.8.2018, että Tampereen poliitikot haluavat säästää digitalisaatiolla 10 miljoonaa ja Helsingin Sanomat 13.1.2019, että asiantuntijoiden mukaan toimintatapojen muutos voisi tuoda jopa miljardisäästöjä. Myös koko julkisen sektorin kestävyysvajetta on monessa yhteydessä lähdetty ratkaisemaan digitalisaatioon kohdistuvin odotuksin. Näissä keskusteluissa monesti unohtuu se, että digitalisaatio ei säästä rahaa varsinaisista ICT-kustannuksista vaan itseasiassa lisää niitä. Digitalisaatio voi kuitenkin säästää toiminnan kustannuksia, mikäli teknologiset mahdollisuudet hyödynnetään reippaina toiminnan muutoksina.

Kuntatalouden digitalisoitumisen yhteydessä tulisi huomioida myös talouden uudet muodot, kuten kiertotalous, jakamistalous, alustatalous ja palvelutalous. Miten ne vaikuttavat kunnan tuloihin ja menoihin tai löytyykö niistä ratkaisu kiristyvään kuntatalouteen? Muistettava on myös, että digitalisaatiosta tulee yhä enemmän myös toimijoiden välinen kilpailukykytekijä. Vertailua käydään niin eri kuntien välillä kuin myös julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Työntekijöiden vapaus valita työpaikka, työtavat, työvälineet ja työaika sekä asiakkaiden vapaus valita palveluntuottaja, palveluaika ja palvelupaikka pistivät perinteisen pelilaudan aivan uuteen muotoon.

Toni Auvinen

Kuva: Heikki Haaparannan esityksestä Talouden ICT-foorumissa.